Malugiuk: Tabeli 1-imiittut kisitsisit ilaat 11. marsi 2025-mi iluarsisaapput

 

2022-mi silaannarsuarmik mingutsitsineq

Silaannarsuarmik mingutsitsinermik nalunaarsuutit assersuutigalugu Kalaallit Nunaata mingutsitsinermik annikillisaanissamut anguniagassatut isumaqatigiissutaanut atorneqartarput.

 

Drivhusgassinik mingutsitsinerup nalunaarsornerani nukissiuutinit allanillu CO2-mik drivhusgassinillu allanik aniatitsineq nalunaarsorneqartarpoq, Kalaallit Nunaanit makku nalunaarutigineqartarput: metan CH4, lattergas N2O, hydroflour-karboner HFC aamma svovlhexaflourid SF6. Taakku tamarmik CO2-mut sanilliunneqarlutik naatsorsorneqartarput (CO2-ækvivalent), uani saqqummersitami mingutsitsinerit taakku CO2e-mik taaneqartassapput.

 

2022-mi silaannarsuarmik mingutsitsineq CO2e 655.145 tonsiusimavoq, tabel 2-mi tamanna takuneqarsinnaavoq. 1990-imut sanilliullugu 0,2 pct.-imik qaffasinneruvoq. Silaannarmik mingutsitsineq annerpaaq ikummatissanit nukissiuutinut atuinermeersuuvoq. 

 

 

Silaannarmik mingutsitsineq nukissiuutinit atuinermeersoq

2022-mi silaannarmik drivhusgassinik mingutsitsineq nukissiuutinit atuinermeersoq CO2e 613.426 tonsiusimavoq, silaannarmik mingutsitsinerup 93,6 pct.-eralugu. 2021-mut sanilliullugu 8,3 pct.-imik qaffasinneruvoq. 1990-imut sanilliullugu 1,9 pct.-imik apparsimalluni. Drivhusgassi kuldioxid (CO2) 609.204 tonsiusimavoq 2022-mi nukissiuutinit atuinermit mingutsitsinerup 99,3 pct.-erivaa. Malugiuk 2020-mi silaannarmik mingutsitsineq apparsimasoq Corona pissutaalluni nukissiuutinit atuinikinnerusimaneq pissutaalluni.

 

 

Titartagaq 1. Nukissiuutinit atuinermit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN2CO2e  

 

 

1990-ip kingorna nukissiuutit atorneqartartut allanngorsimapput. Nukissiuutit piujuaannartut gasuuliamut ilaatigut taarsiullugit atorneqalersimapput.

 

Nukissiuutit atorneqartut allanngornerisa kingunerisaanik silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq malunnartumik annikilliartorsimanngilaq. Aningaasaqarneq ajunnginneruleraangat malunnartumik ikummatissanit piujuaannartunit nunap iluanit ikummatissat atorneqarnerulertarput.

 

1989-imi eqqakkanit kissamik atuilernermit aamma 1993-imi erngup nukinganik atuilernermit nukimmik piujuaannartumik atuineq annertusiartuinnavippoq. Piujuaannartumik atuinerup annertusiartuinnarnerata ilaatigut kingunerisaanik, nukissiuutinik atuineq tamakkerlugu eqqarsaatigissagaani, silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq annertusiartorsimanngilaq. 1990-imiit nukissiuutinik atuineq 10,8 pct.-imik annertusisimagaluartoq, nukissiuutinik atuinermit silaannarsuarmik mingutsitsineq 1,9 pct.-imik annikillisimavoq.

 

 

Titartagaq 2. Drivhusgassinik silaannarsuarmik mingutsitsinerit

Naatsorsueqqissaartarfik: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN2CO2e

 

 

Nunap iluanit ikummatissanik atuinerup annikillinera piujuaannartunit nukissiuutinik atuinerulernerup kingunerisaanik atuinermit drivhusgassimik mingutsitsineq annikinnerulersimavoq. 2022-mi GJ-imut nukissiuutinik atuineq tamakkerlugu 61 kg drivhusgassiusarsimavoq 1990-imi 73 kg-usarsimasoq. Nukimmik atuinermi GJ-imi ataatsimi mingutsitsineq 17 pct.-imik annikillisimavoq, tamanna titartakkami 3-mi takuneqarsinnaavoq.

 

 

Titartagaq 3. Nukimmik atuinermi GJ-imi drivhusgassimik mingutsitsineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik

 

 

Nukissiuutit uani pingasunut immikkoortitaapput: Nukissiorfiit aamma aatsitassarsiorfiit (Energisektoren) (misissuinerit, aatsitassarsiornerit aamma aatsitassat suliarneqarnerat), nukissiorneq (Konverteringssektoren) (innaallagissiorneq aamma kissaliorneq) aamma atuineq (Endeligt forbrug) (assartuinermi ingerlassinermilu atuineq aamma angerlarsimaffinni suliffeqarfinnilu atuineq).

 

1990-imi nukissiuutinit atuinermit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq CO2e 625.093 tonsiusimavoq. Kisitsit pineqartoq IPCC-mi mingutsitsinermut tunngaviusut aallaavigalugit aamma metan aamma lattergassit pisuullutik nunarsuup kissatsikkiartorsinnaanerat aallaavigalugit, siusinnerusukkut saqqummersinneqarsimasuni kisitsisit iluarsineqarput. Nukissiornermit silaannarsuarmik mingutsitsineq 182.878 tonsiusimavoq atuinermillu mingutsitsineq 442.216 tonsiusimalluni. 1990-imi nukissiuutinit aamma aatsitassarsiortunit silaannarsuarmik mingutsitsisoqarsimanngilaq.

 

2022-mi silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq CO2e 613.426 tonsiusimavoq. Taakkunannga 95.164 tonsit nukissiornerminngaaneersuupput, 515.385 tonsit atuinermeersuullutik kiisalu 2.877 tonsit nukissiorfinninngaaniit aamma aatsitassarsiortuninngaaneersuullutik. 1990-imiit 2022-mut innaallagiamik aamma kissamik pilersuineq annertusingaatsiarsimagaluartoq, nukissiornermit mingutsitsineq CO2e 87.714 tonsimik annikilleriarsimavoq.

 

 

Titartagaq 4. Assigiinngitsuni drivhusgassimik mingutsitsineq tamakkiisoq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik https://bank.stat.gl/ENN2CO2e

 

 

Tabel 1. Nukissiuutinit atuinernit drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq

	1990	2000	2005	2010	2015*	2020*	2021*	2022*
	Ton CO2e
Silaannarsuarmik mingutsitsineq tamakkerlugu	625 093	667 856	644 528	679 475	524.947	536.585	566.386	613.426
Ikummatissanit mingutsitsisut tunngavigalugit...................	625 093	667 856	644 528	679 475	524.947	536.585	566.386	613.426
Gasuulia aamma dieseluulia ..........	549 357	565 516	549 598	565 979	388.838	413.155	455.056	488.258
Uulia alla ........................	73 975	97 731	88 569	106 519	127.399	113.879	101.564	115.218
Eqqakkat, pinngortitami arrortinneqarsinnaasut ...............	47	124	171	187	205	225	230	234
Eqqakkat, pinngortitami arrortinneqarsinnaanngitsut ...........	1 713	4 485	6 191	6 790	8.506	9.326	9.535	9.716
Sumi mingutsitsineq tunngavigalugu	625 093	667 856	644 528	679 475	524.947	536.585	566.386	613.426
Nukissiorfiit aamma aatsitassarsiorfiit ....	0	0	254	120 122	2.892	2.500	2.705	2.877
Nukissiorneq ......................	182 878	132 762	137 581	107 420	109.046	96.277	97.851	95.164
Atuisut sumi mingutsitsinerat tunngavigalugit...................	442 216	535 093	506 693	451 932	413.009	437.807	465.829	515.385
Assartuineq/angallassineq ............	97 087	107 071	113 217	109 770	105.313	93.237	104.177	129.662
Sanaartornermik inuussutissarsiutit .....	26 553	48 276	55 226	38 847	23.512	29.421	39.769	47.195
Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiutit ..................	162 712	243 813	189 240	187 645	181.949	206.132	218.694	229.320
Angerlarsimaffiit ...................	155 863	135 934	149 011	115 670	102.235	109.017	103.190	109.209

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik https://bank.stat.gl/ENN2CO2e

Malugiuk: Silaannarsuarmik mingutsitsineq nukissiuutinik atuisimaneq tunngavigalugu naatsorsorneqartarpoq, nukissiornermi silaannarsuarmik mingutsitsineq nukissiornermut nalunaarsorneqartarpoq. Ikummatissat aalajangersimasut silaannarsuarmik mingutsitsisarneranik naatsorsueriaaseq atorlugu nukissiuutinik atuineq ukununnga naatsorsorneqartarpoq; CO2, CH4 aamma N2O. CO2 –mik naatsorsuineq quppernermi 7-imi takuneqarsinnaavoq. Nukiut piujuaannartut, taakkununnga ilanngullugu eqqakkat pinngortitami arrortinneqarsinnaasut CO2 –mik mingutsitsinngitsutut nalunaarutigineqartarput.

* Iluarsisat: 11. marsi 2025 kisitsisit iluarsineqarput.

 

 

Tabel 2. Drivhusgassimik mingutsitsineq tamakkerlugu, UNFCCC-imi nalunaarsuineq malillugu

	1990	2000	2005	2010	2015	2020	2021	2022
	Ton CO2e
Silaannarmik mingutsitsineq tamakkerlugu 1)	653 842	699 071	680 520	715 443	560 857	577 248	607 132	655 145
Atuinermit mingutsitsineq tunngavigalugu....	625 093	667 856	644 528	679 475	524 947	536 585	566 386	613 426
Nukissiorfiit, aatsitassarsiorfiit  aamma nukissiorneq	182 878	132 762	137 835	227 542	111 939	98 777	100 556	98 041
Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu ............	442 216	535 093	506 693	451 932	413 009	437 807	465 829	515 385
- Assartuineq/angallassineq .................	97 087	107 071	113 217	109 770	105 313	93 237	104 177	129 662
- Suliffissuit .............................	26 553	48 276	55 226	38 847	23 512	29 421	39 769	47 195
- Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiutit, angerlarsimaffiit il.il. ..........	318 575	379 746	338 251	303 315	284 184	315 149	321 884	338 529
Suliffissuarni mingutsitsineq...............	515	2 546	6 969	8 154	10 587	13 802	13 742	12 847
- Atortut arrortitsisartut .....................	515	562	1 284	898	814	746	662	718
- Suliarinninneq ..........................	0	1 984	5 685	7 256	9 773	13 056	13 080	12 129
Nunalerinermi mingutsitsineq..............	10 294	9 746	10 591	10 242	9 074	9 409	9 604	11 543
- Uumasut nerisaminnik arrortitsisarnerat ........	8 542	7 519	8 144	7 915	6 822	7 027	7 054	7 080
- Uumasuutinit naggorissaaneq................	981	945	1 000	973	828	855	859	862
- Narsaatit ..............................	770	1 282	1 446	1 354	1 424	1 527	1 692	3 601
Eqqagassat suliarinerinit mingutsitsineq......	17 683	18 346	17 742	16 547	15 121	16 118	16 007	16 021
- Eqqakkanik inissiineq .....................	5 097	5 830	5 687	5 493	5 374	5 305	5 299	5 295
- Ermup atukkap sinnera ...................	6 362	6 375	6 386	5 321	3 775	4 669	4 521	4 505
- Eqqakkat allat ..........................	6 224	6 141	5 670	5 733	5 971	6 144	6 187	6 220
Orpippassuit nunaminertanillu allanik atuineq..	257	577	690	1 025	1 127	1 334	1 393	1 307
- Orpippassuit ...........................	0	15	3	12	-2	-17	-21	-25
- Nunaminertanik atuineq ...................	257	562	687	1 013	1 128	1 352	1 415	1 332
Mingutsitsineq tamakkerlugu ”Orpipassuit nunaminertanillu atuineq” ilanngunnagu 2)....	653 585	698 494	679 830	714 418	559 730	575 913	605 738	653 838

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN1EM1

Malugiuk: Tabelimi takuneqarsinnaapput Kalaallit Nunaata drivhusgassimik mingutsitsinera aamma tigusinera apriilimi 2024-mi FN-imi Klima Konventionimut (UNFCCC)-mut nalunaarutigineqartut.

1)  Silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq tamarmiusoq ”Skov og arealanvendelse”-mit suleqataaffigineqartoq, CO2-mik tigusineq silaannarsuarmik mingutsitsinerup akerlerivaa.

2)  Silaannarsuarmik drivhusgassiunngitsumik mingutsitsineq tamarmiusoq ”Skov og arealanvendelse”-mit suleqataaffigineqartoq, taassuma ilaannaa silaannaap pissusaanik naatsorsuinermut ilanngunneqarpoq Kyotoprotokollimut ilaasumut.

 

 

Drivhusgassimik mingutsitsineq tamakkerlugu, UNFCCC-imi nalunaarsuineq malillugu

Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit atuinermit, suliffissuarni suliaqarnernit, arrortitsinerni, nunalerinermit, eqqagassalerinernit allaniillu silaannarsuarmik mingutsitsineq tamakkiisoq FN-imut Klima Konventionimut (UNFCCC) ukiumut ataasiarluni nalunaarutigineqartarpoq. Nalunaarutigineqartartut tassaapput drivhusgassit kuldioxid (CO2), metan (CH4) aamma lattergas (N2O) suliffissuarnit drivhusgassit flourinik akullit HFC aamma SF6,. UNFCCC-mut nalunaarutigineqartartut silaannarsuarmik drivhusgassimik mingutsitsineq tabel 2-mi takuneqarsinnaapput.

 

Titartakkami 5-imi takuneqarsinnaavoq drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq taakkununnga ilanngullugit orpippassuarni aamma nunaminertani CO2-p sunniutai. 2022-mi drivhusgassimik CO2-mik silaannarsuarmik mingutsitsineq CO2e 655.145-usimavoq. 2021-mut sanilliullugu 7,9 pct.-imik qaffariarneruvoq, 1990-imullu sanilliullugu 0,2 pct.-mik qaffariarnerulluni.

 

 

Titartagaq 5. Drivhusgassimik silaannarsuarmik mingutsitsineq tamakkerlugu, UNFCCC-mut nalunaarusiaq malillugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/END1EM1

 

 

UNFCCC-mut nalunaarutigineqarpoq nukissiuutinit silaannarsuarmik mingutsitsineq drivhusgassinit mingutsitsinermi annertunerpaajusoq. 2022-mi silaannarsuarmik mingutsitsineq ima isikkoqarpoq: nukissiuutinit atuinermit 93,6 pct.-inik mingutsitsiffiuvoq, eqqagassalerinermit mingutsitsineq 2,4 pct.-iusoq, suliffissuarni suliaqarnermit allanilu mingutsitsineq 2,0 pct.-iuvoq, nunalerinermi mingutsitsineq 1,8 pct.-iusoq kiisalu orpippassuarni nunaminertaniillu mingutsitsineq 0,2 pct.-iulluni.

 

 

Titartagaq 6. Drivhusgassinit silaannarsuarmik mingutsitsineq suminngaanniit mingutsitsisoqarnersoq tunngavigalugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN1EM1

 

 

Drivhusgassit silaannarsuarmik mingutsitsinermi mingutsitsisut assigiinngitsuupput. Drivhusgassimik mingutsitsineq annerpaaq kuldioxidimeersuuvoq (CO2), 2022-mi 93,8 pct.-iulluni. Drivhusgassimik mingutsitsinerpaat tullerisimavaat Metan (CH4) 2,5 pct.-iusimagami, tulliulluni suliffissuarni gassit atorneqartartoq (f-gassit) 1,8 pct.-iulluni. Lattergassi (N2O) mingutsitsisut 1,9 pct.-erisimavaat.

 

Nukissiuutinut ikummatissat CO2-mik silaannarsuarmi mingutsitsinerpaajusimapput. Metanimik lattergasimillu mingutsitsinerpaajusimapput eqqagassalerinerit, nunalerineq aamma metanimik mingutsitseqataasimavoq. 

 

 

Titartagaq 7. 2022-mi drivhusgassit silaannarsuarmik mingutsitsinerat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ENN1EM1